Sisällön tarjoaa Blogger.

Elämä yllättää ja pysäyttää

Kuukausi sitten vähän ärhäkämpänä pidetty miesflunssa vei miehen iltasella päivystykseen. Siitä sitte alkoikin matka mihin ei mitenkään osattu varautua. Seuraavan kerran näin miehen Tayssin teholla nukutettuna hengityskoneessa. Diagnoosi oli kurkunkansitulehdus ja sen komplikaationa myöhemmin verenmyrkytys.

Siinä tehovalvonnassa miehen sängyn vieressä varttia kerrallaan seisten ehti pyöritellä mielessään monenlaisia ajatuksia ..päällimmäisenä pelko pahimmasta. Myönnän myös panikoineeni koulua ja ahdistuneeni jokusen kerran siitä, että kuka ikinä ostais sitä noin keskeneräisenä koska mulla ei olisi yksin mahdollisuutta remonttia jatkaa.

Onneksi, reilun viikon sairaalareissun jälkeen mies kotiutui ja toipuminen oli nopeaa, ehdittiin jo luulla että jopa täysin vaivatonta. Tauti oli kuitenkin raju ja on kotiutumisen jälkeen vienyt pariin otteeseen vielä mäelle. Viime käynnillä lääkäri sanoi että tämä on nyt toipilasaikaa ja se täytyy muistaa.

Kiitollisuuden määrä lähipiiriä kohtaan on valtava. Ystävä päättää lähteä ajamaan mua ja pikkupoikia Tampereelle ja retkeilee toisen kanssa junalla takaisin Seinäjoelle, pyytämättä ystävän mies käy peittämässä koululla ikkunat sateelta. Mulle ja pienimmälle järjestyy Tampereella majoitus ja pienimmälle hoito aina siksi ajaksi kun teholla käyn. Isommista otetaan koppia kotona ja saan oltua huoletta ja keskittyä tärkeimpään. Vielä julkikiitos jokaiselle <3

No, nyt on sitten todellakin otettu rauhallisesti ja pysytty poissa koululta. Oltu kotona pikkupoikien kanssa ja saatu laittaa isommat aamulla kouluun ja ottaa yhdessä iltapäivällä ne sieltä vastaan. Tehty sitä mihin tämä miehen puolen vuoden vanhempainvapaa kaiketi ois "kuulunu" käyttää :D

Maanantaina meitä odottaa taas uusi arki kun nuorin täytti 9kk, vanhempainvapaa loppui ja mies palaa takaisin töihin (ainakin kokeilemaan).  Tehon hoitaja sanoi että heillä on tiedossa keskimääräiset teho- ja osastohoidon pituudet mutta ei sitä, kauanko toipuminen kotiutumisen jälkeen kestää, nyt sitä selvitellään. Hommat koululla jatkuu sitten kun jatkuu, vielä ei osaa sanoa koska.

Niin ja niin. Tehon lääkärille kerroin meidän kouluprojektista ja kysyin onko mahdollista että tauti ois saanu sieltä alkunsa. Lyhyt ja ytimekäs vastaus kuului kutakuinkin näin: Ei.