Miltähän meillä tulee näyttämään?

Nooo, nyt kun mies on ollu toipilas eikä "missään oo tapahtunu mitään" niin mä oon voinu keskittyä siihen, miltä meillä tulee mahdollisesti näyttämään.. Tämä voi jonkun mielestä olla nyt ihan liian aikaista haihattelua mutta otetaan tällaiset postaukset tässä vaiheessa asenteella "hyvin suunniteltu, puoliksi tehty" :D Muutamaan tulevaan huoneseen on suunnitelmat ollu alusta asti selkeänä. Johtunee siitä että osin samat suunnitelmat ja haaveet on ollu olemassa myös tähän nykyiseen kotiin missä nyt asutaan. Kirjaan ne nyt ittelle muistiin ja jännityksellä katsotaan tuonnempana kuinka mieli matkan varrella mahdollisesti muuttui.

Makuuhuone on yksi huoneista joihin suunnitelma on ollu hyvin kirkkaana mielessä jo kauan. Seiniin tulee upea Birger Kaipiaisen suunnittelema Kiurujen yö tapetti koboltinsinisenä. Näitä Pihlgren & Ritolan tapetteja varten täytyy alkaa laittamaan rahaa sukanvarteen, sillä tämäkin Kiurujen yö on 85€ rulla ja meidän huonekorkeudella yhdestä rullasta tulee kolme vuotaa :D

Mulla on paljon toteutumattomia haaveita liittyen esim. huonekaluihin ja astioihin ja jo vuosien ajan oon haaveillut vaikkapa Eero Aarnion Askolle 70-luvulla suunnittelemasta Abacus sängystä. Arvatkaa mikä oli fiilis kun näin sellaisen sängyn olevan tulossa maakunnan huutokauppaan huudettavaksi!?!!?!? Kenellekkään ei voinut puhua mitään ettei kukaan tuu nostamaan hintaa koska mä olin vähän niinku päättäny huudon voittaa :D Huutokaupan pitäjän kanssa soittelin ja tiesin että yksi ennakkotarjous oli tehty, jännitin niiiiin paljon kuinka korkeaksi hinta kipuaa. Yllättäen paikanpäällä ei ollutkaan ketään, kuka sängyn olisi halunnut ja ennakkotarjouksen päälle riitti yksi korotus O.o Äänekäs riemunkiljahdus meikäläiseltä ja ablodit paikalla olevilta :D Kassan kautta kotiin hakemaan peräkärryjä, niitähän ei voinut valmiiksi mukaan ottaa :D :D

Yksi kauneimista sängyistä minkä oon ikinä nähnyt ja nyt sellainen on meidän mun :D <3 Mukaan tuli myös sängyn kaverina jo aikoinaan myyty yöpöytä.

Ihan ei nyt mun haaveilema värimaailma enää pysy hallussa kun sänky tuli ja muutti suunnitelmat. Vielä etsinnässä on korkeahko liinavaatekaappi, joko hyväkuntoinen puunvärinen tai sellainen jonka voi hyvällä omallatunnolla maalata alla olevan kaltaiseksi, sävyt maalailuun huoneen muista väreistä. Lisäksi makkariin tulee pönttömuuri, väristä ei vielä tässä vaiheessa tietoa ..tosin bongasin myynnissä upean myrkynvihreän kaakeliuunin jonka näin heti (en värin puolesta) makkarin nurkassa. Katsotaan. Lisäksi päänvaivaa aiheuttaa läpi talon valaisimet. Poikkeuksellisen huonekorkeuden vuoksi ainakin alakerran valaisimet täytyy miettiä tarkasti. Kuulin että Kiertonetin kautta olisi joskus myyty kirkosta poistettuja valaisimia, sellaisia mun olis pitäny olla ostamassa.. Makuuhuoneesta tulee liukuovi vieressä olevaan kodinhoitohuoneeseen, aluksi ajatelin ladonovi tyyppistä ratkaisua mutta se ei taida istua kokonaisuuteen, ratkotaan näitä yksityiskohtia sitten kun ollaan lähempänä valmista ;)

Tässäpä nyt samalla tuli esiteltyä jo toinen ostos koululle ja sinne muuttoa silmällä pitäen, ensimmäinenhän oli karusellihevonen josta postauksen voit käydä lukemassa TÄÄLTÄ :) Instagramin puolella on vilahtanut kaksi muuta tehtyä ostosta, niistä lisää täälläkin tuonnempana jahka jatkan näiden "miltä meillä tulee näyttämään?" -postausten tekoa :)

Elämä yllättää ja pysäyttää

Kuukausi sitten vähän ärhäkämpänä pidetty miesflunssa vei miehen iltasella päivystykseen. Siitä sitte alkoikin matka mihin ei mitenkään osattu varautua. Seuraavan kerran näin miehen Tayssin teholla nukutettuna hengityskoneessa. Diagnoosi oli kurkunkansitulehdus ja sen komplikaationa myöhemmin verenmyrkytys.

Siinä tehovalvonnassa miehen sängyn vieressä varttia kerrallaan seisten ehti pyöritellä mielessään monenlaisia ajatuksia ..päällimmäisenä pelko pahimmasta. Myönnän myös panikoineeni koulua ja ahdistuneeni jokusen kerran siitä, että kuka ikinä ostais sitä noin keskeneräisenä koska mulla ei olisi yksin mahdollisuutta remonttia jatkaa.

Onneksi, reilun viikon sairaalareissun jälkeen mies kotiutui ja toipuminen oli nopeaa, ehdittiin jo luulla että jopa täysin vaivatonta. Tauti oli kuitenkin raju ja on kotiutumisen jälkeen vienyt pariin otteeseen vielä mäelle. Viime käynnillä lääkäri sanoi että tämä on nyt toipilasaikaa ja se täytyy muistaa.

Kiitollisuuden määrä lähipiiriä kohtaan on valtava. Ystävä päättää lähteä ajamaan mua ja pikkupoikia Tampereelle ja retkeilee toisen kanssa junalla takaisin Seinäjoelle, pyytämättä ystävän mies käy peittämässä koululla ikkunat sateelta. Mulle ja pienimmälle järjestyy Tampereella majoitus ja pienimmälle hoito aina siksi ajaksi kun teholla käyn. Isommista otetaan koppia kotona ja saan oltua huoletta ja keskittyä tärkeimpään. Vielä julkikiitos jokaiselle <3

No, nyt on sitten todellakin otettu rauhallisesti ja pysytty poissa koululta. Oltu kotona pikkupoikien kanssa ja saatu laittaa isommat aamulla kouluun ja ottaa yhdessä iltapäivällä ne sieltä vastaan. Tehty sitä mihin tämä miehen puolen vuoden vanhempainvapaa kaiketi ois "kuulunu" käyttää :D

Maanantaina meitä odottaa taas uusi arki kun nuorin täytti 9kk, vanhempainvapaa loppui ja mies palaa takaisin töihin (ainakin kokeilemaan).  Tehon hoitaja sanoi että heillä on tiedossa keskimääräiset teho- ja osastohoidon pituudet mutta ei sitä, kauanko toipuminen kotiutumisen jälkeen kestää, nyt sitä selvitellään. Hommat koululla jatkuu sitten kun jatkuu, vielä ei osaa sanoa koska.

Niin ja niin. Tehon lääkärille kerroin meidän kouluprojektista ja kysyin onko mahdollista että tauti ois saanu sieltä alkunsa. Lyhyt ja ytimekäs vastaus kuului kutakuinkin näin: Ei.